Mitä ihmiskunta ajattelee?

"Vammaisuuden ympärillä on valitettavasti edelleen paljon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, jotka rajoittavat ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia täysivaltaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Tämä blogiteksti käsittelee vammaisuuden ennakkoluuloja ja käsityksiä ja niiden vaikutuksia yksilöiden elämään. Sekä antaa alustusta keskusteluille, siitä miten ennakkokäsityksiä voidaan poistaa sekä yksilöllisellä, että yhteiskunnallisella tasolla."
Vammaisuus on moniulotteinen ilmiö, jossa henkilöllä on fyysinen, psyykkinen tai henkinen toimintakyvyn rajoitus, joka voi vaikuttaa hänen kykyynsä suorittaa päivittäisiä toimia ja osallistua yhteiskuntaan. Vammaisuus voi olla synnynnäinen tai se voi johtua tapaturmasta, sairaudesta tai ikääntymisestä. Se voi ilmetä monin eri tavoin ja vaikuttaa henkilön elämään eriasteisesti. Vammaisuus ei kuitenkaan määritä henkilön arvoa, eikä se saisi olla esteenä yhdenvertaisen ja aktiivisen elämän elämiselle.
Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen monenlaisia ennakkoluuloja ja käsityksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja mahdollisuuksiinsa. Monet ihmiset ajattelevat, että vammaisuus tarkoittaa automaattisesti avuttomuutta ja riippuvuutta, mikä ei ole totta. Yleisimpiä ennakkoluuloja vammaisista on, että he ovat heikompia ja passiivisia tai vähemmän kykeneviä kuin vammattomat ihmiset. Ajatellaan, että heidän elämänsä ja elämän laatu on hyvin rajoittunutta. Vammaisia pidetään riippuvaisina hyväntekeväisyydestä ja kulueränä valtiolle ja verorahoille. Vammaisten ihmisten seksuaalisuuden ja romantiikan kieltäminen sekä vammaisten ihmisten kokonaisvaltaisen identiteetin puute. Nämä käsitykset perustuvat usein stereotypioihin ja vääriin oletuksiin vammaisuudesta.

"On tärkeää muistaa, että vammaisuus on vain yksi ominaisuus henkilön identiteetissä, eikä se määritä henkilön kykyä saavuttaa tavoitteita ja elää täysipainoista elämää."
Ensinnäkin, on tärkeää ymmärtää, että vammaisuus ei ole henkilön syytä. Vammaisuus ei ole merkki heikkoudesta, laiskuudesta tai älyllisestä alisuoriutumisesta. Vammaisuus on pikemminkin seurausta yksilön fyysisestä tai psyykkisestä rajoitteesta tai sairaudesta. Kuitenkin, monet ihmiset edelleen pitävät vammaisia henkilöitä passiivisina ja heikkoina, mikä johtaa syrjintään ja eristäytymiseen.
Toinen yleinen ennakkoluulo on, että vammaisuus on jotain, josta ihmiset pitäisi parantaa. Tämä asenne voi johtaa siihen, että vammaiset ihmiset tuntevat itsensä viallisiksi tai epäonnistuneiksi. Se voi myös johtaa siihen, että vammaiset ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa tai tukea, koska ympäröivä yhteiskunta ei tunnusta heidän olemassaoloaan ja heidän tarpeitaan. On tärkeää ymmärtää, että vammaiset ihmiset eivät tarvitse parantamista, vaan ympäristön muokkaamista niin, että he voivat osallistua täysivaltaisesti yhteiskuntaan.
Kolmas ennakkoluulo on, että vammaiset ihmiset eivät voi olla itsenäisiä tai tuottavia. Tämä ennakkoluulo johtuu usein siitä, että vammaiset ihmiset eivät ole saaneet tarvitsemaansa koulutusta, työkokemusta tai muita resursseja, jotka auttavat heitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Vammaiset ihmiset ovat kuitenkin yhtä kykeneviä kuin muutkin ihmiset, ja heillä on oikeus käyttää taitojaan ja osallistua työelämään.
Neljäs yleinen ennakkoluulo on, että vammaiset ihmiset ovat riippuvaisia hyväntekeväisyydestä. Vaikka hyväntekeväisyys voi auttaa joitakin vammaisia ihmisiä, se ei ratkaise perusongelmia, joita vammaiset ihmiset kohtaavat, kuten syrjintää, koulutuksen ja työllisyyden puutetta, esteettömyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen ei saisi olla riippuvainen hyväntekeväisyydestä, vaan heidän tulee saada tarvitsemaansa tukea ja palveluita yhteiskunnan toimesta.
Viides ennakkoluulo on, että vammaiset ihmiset eivät voi olla seksuaalisia tai romanttisia. Tämä ennakkoluulo perustuu usein väärinkäsityksiin vammaisuudesta ja siihen liittyvästä stereotypiasta. Todellisuudessa vammaiset ihmiset voivat kokea yhtä lailla seksuaalisuutta ja rakkautta kuin muutkin ihmiset. Heidän vammaisuutensa ei määritä heidän persoonallisuuttaan tai kykyään kokea intiimiä suhdetta.
Ennakkoluulojen vaikutukset vammaisten ihmisten elämään ovat moninaiset ja merkittävät. Ne voivat johtaa syrjintään, eristäytymiseen ja itsetunnon alenemiseen.

"Yhteiskunta on vastuussa siitä, että vammaiset ihmiset voivat elää täysivaltaista ja itsenäistä elämää."
Vammainen yhteiskunnassa
Yhteiskunnallinen näkemys vammaisuudesta on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta edelleen on paljon työtä tehtävänä vammaisuuden ennakkoluulojen ja käsitysten purkamiseksi. Vammaisuuden ymmärtäminen sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää, että vammaisuus ei ole yksilön ominaisuus vaan yhteiskunnallinen rakenteellinen ongelma.
Ennakkoluulojen ja käsitysten vaikutukset vammaisten ihmisten elämään ovat merkittävät. Ne voivat johtaa syrjintään, eristäytymiseen ja itsetunnon alenemiseen ja pahimmassa tapauksessa mielenterveysongelmiin, joka on rasite yhteiskunnalle, mutta ehkäistävissä, jos vammaisia kohdellaan tasavertaisina. Ne voivat myös johtaa vammaisten ihmisten saamien palveluiden ja tukien puutteeseen, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua täysivaltaisesti yhteiskuntaan.
Yhteiskunta on vastuussa siitä, että vammaiset ihmiset voivat elää täysivaltaista ja itsenäistä elämää. Niiden purkaminen edellyttää yhteiskunnan rakenteiden muuttamista, esteettömyyden parantamista, koulutuksen ja työmahdollisuuksien tarjoamista, syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja vammaisten ihmisten oikeuksien kunnioittamista. Lisäksi on tärkeää muuttaa käsityksiä vammaisuudesta yhteiskunnassa ja korostaa vammaisten ihmisten moninaisuutta ja potentiaalia, jotta vammaisten ihmisten oikeudet ja mahdollisuudet toteutuvat täysimääräisesti.

Miten ihminen voisi muuttaa omia ennakkoluuloja ja käsityksiä vammaisista?
On tärkeää tunnistaa nämä ennakkoluulot ja käsitykset, jotta ne voidaan purkaa ja luoda ympäristö, jossa vammaiset ihmiset voivat elää täysivaltaista ja itsenäistä elämää. Tämä edellyttää muutoksia yhteiskunnallisella tasolla, kuten esteettömyyden parantamista, koulutuksen ja työmahdollisuuksien tarjoamista, syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja vammaisten ihmisten oikeuksien kunnioittamista.
Kuitenkin muutos lähtee meistä ihmisyksilöistä. Emme voi vaatia muutosta yhteiskunnalta, jos sen ihmisillä on vääränlainen asenne ja käsitys. Ensisijaisen tärkeää on muuttaa käsityksiä vammaisuudesta yksilötasolla ja korostaa vammaisten ihmisten moninaisuutta ja potentiaalia.
Ennakkoluulojen ja käsitysten muuttaminen itsessään voi olla haastavaa, mutta se on mahdollista. Haluan tuoda esille muutamia keinoja, joilla ihminen voi muuttaa ennakkoluulojaan ja käsityksiään:
Tiedon hankkiminen: Ennakkoluulot ja käsitykset perustuvat usein vääriin tai puutteellisiin tietoihin. Tiedon hankkiminen vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten elämästä voi auttaa ymmärtämään, että vammaisuus ei määritä ihmistä ja että vammaiset ihmiset ovat yhtä arvokkaita kuin kuka tahansa muukin.
Avoin kommunikointi: Kommunikointi vammaisten ihmisten kanssa voi auttaa ymmärtämään heidän kokemuksiaan ja haasteitaan. On tärkeää kuunnella vammaisten ihmisten näkökulmia ja oppia tuntemaan heidän elämäntapaansa, jotta voi ymmärtää, että vammaisuus ei ole esteitä täydelliseen elämään. Myös palvelualoilla vammaisten asiakkaiden kohtaamisessa on suuria ennakkoluuloja. Esimerkiksi kaupan myyjät usein kommunikoivat asiakkaan henkilökohtaisen avustajan kanssa. Syynä on yleinen oletus siitä, että vammaisella ihmisellä on puhevamma, vaikka näin ei ole. Pelätään, että tuleeko nolatuksi itsensä, kun on vaikea ymmärtää vammaista, jos hänellä on puhevamma.
Tietoisuus omista asenteistaan: On tärkeää olla tietoinen omista ennakkoluuloistaan ja käsityksistään. Tämä voi auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa ennakkoluulot vaikuttavat toimintaan ja ajatteluun. Tästä syystä päätin alkaa kokemusasiantuntijaksi, jotta voin levittää tietoisuutta vammaisuudesta. Mikä sen parempi tietolähde kuin vammainen itse. Vaikka kuinka opiskelisit hoito- tai kuntoutusalalla vammaisuudesta, niin kuitenkin paras oppi saat käytännön kokemusten ja esimerkkien kautta. Mielestäni opiskeluun pitäisi ottaa enemmän kokemuspohjaista opetusta. Käyttää hyödyksi vammaisia kokemusasiantuntijoitatyöllisyyttä, joka lisää taas vammaisten työllisyyttä.
Avoin mieli: On tärkeää pitää mieli avoimena ja olla valmis muuttamaan mielipiteitä, kun uusi tieto ja ymmärrys vammaisuudesta kasvavat. On myös tärkeää olla avoin erilaisille ajatuksille ja näkemyksille, jotka haastavat ennakkoluuloja. On ymmärrettävää, että ihmisellä, joka ei ole kokenut vammaisuutta käytännön kautta. Esimerkiksi läheinen vammainen. On tietämätön ja perustaa ennakkokäsityksensä huhupuheiden kautta, jotka yleensä ovat niitä kaikista negatiivisimpia ja paisuneita ennakkokäsityksiä.
Toiminta: Ennakkoluulojen muuttaminen vaatii toimintaa. On tärkeää ottaa vastuuta omista toimistaan ja käyttäytymisestään sekä pyrkiä luomaan ympäristöä, jossa vammaiset ihmiset voivat tuntea itsensä arvostetuiksi ja osallisiksi yhteiskuntaan. Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysaloille pitäisi lisätä opintoja erilaisten ihmisten monimuotoisuudesta ja heidän kohtaamisestaan.

Lopuksi, on tärkeää muistaa, että ennakkoluulojen muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Se vaatii jatkuvaa työtä, avointa mieltä ja valmiutta oppia uutta jatkuvasti. Toivottavasti tämä blogi avasi lukijalle edes pienen murusen vammaisten kohtaamisesta ja herättää keskustelua. Jos näin on, niin tämä blogi on saavuttanut tavoitteensa. Yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman paikan kaikille, riippumatta siitä, minkälaisia rajoitteita tai haasteita heillä on. On tärkeää, että kaikki ihmiset saavat olla osa yhteiskuntaa, ja että heidän äänensä kuullaan ja huomioidaan päätöksenteossa. Muistakaamme, että yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ovat kaikkien asia, ja että jokaisella meistä on vastuu toimia niiden puolesta omassa elämässämme ja yhteisössämme.
Kiitos kun luit tämän blogin, toivottavasti se inspiroi sinua tekemään osasi edistääksesi vammaisten oikeuksia ja hyvinvointia. voit osallistua aiheen keskusteluut Facebookissa ja Instagramissa.